Kuten edellisen viestin onnitteluista voi todeta, Pyryllä on nyt aivan virallinen, tuomarin varmentama (kiitos SKoutsi!) kisakirja odottamassa ensi kesää ja virallista kisauran starttia. Talven aikana matte hommaa kanteen vielä kuvan, ni avot. Sitten Pyrränenkin on kuin isoveljensä, oikea agilitykoira.

Virallistusten kunniaksi matte hankki koirille uuden häkin. Tai siis käytetyn, mutta se on tosi siistissä kunnossa ja näyttää ihan uudelta. Halusin kerralla vähän isomman, että jos otetaan molemmat mukaan yhtä aikaa, niin kestävät ja mahtuvat olemaan häkissä. En ihan luota siihen että yksin jätettynä (tai edes Tuiskun kanssa) P pysyisi kevythäkissä. Parempi virsta varmuuteen kuin vaaksan kautta vakuutusyhtiön vahinkopuhelimeen.
Ihme juttu, mutta koirat ei yhtään näyttäneet ilahtuvan maten hankinnasta *hmmm*

1975839.jpg

1975838.jpg
Hyvin mahtuu kaksi koirapoikaa häkkiin.

Vaikka aina korostetaan sitä tosiasiaa, että koira ei varsinaisesti ymmärrä ihmisen puhetta, ainoastaan opitut sanat ja äänenpainot, niin yhtenä aamuna sattui kyllä niin hauska juttu, että vähintään kyseenalaistan tuon väittämän.
Oltiin lähdössä lenkille ja toinen koirista pierasta pöräytti. Tiesin kyllä kumpi tätä harrastaa, mutta en sanonut mitään. Katsoin koiria ja kysyin, että no, kumpi se oli? Tuisku työnsi välittömästi kuononsa Pyryn pyllyyn aivan kuin sanoen, että tuolta se tuli. Pyry näytti hieman nololta. Kyllä nauratti. Kepo yritti sitten antaa Pyrräselle ohjeita siitä miten pitää olla vaan ihan muina koirina ja mieluummin turautella pylly maahan päin, ettei heti paljastu. Tai sitten pitää katsoa hyyyvin syyttävästi veikkaa......