Elokuun epikset oli käsillä. Pyrrän kanssa mentiin ihan kohtuullisesti. Tuiskun kanssa tehtiin kauniin puhdas, mutta yliaikainen rata. Ja kuinkas siinä kävikään: meidän rata oli ainoa virheetön ja kun aikakin oli vielä alle 5 sekkaa ylläinen, voitettiin kilpailevat maksit!!!!!! En ollut uskoa korviani! Ihanalta tuntui mennä hakemaan koiran kanssa ensimmäistä palkintoa ja kuulla seurakavereiden valtaisat aplodit! Kyllä me oltiin ne ansaittukin. Tästä olisi ihan hyvät fiilikset lähteä viikonloppuna omiin kisoihin.